Kielelliset oikeudet ovat Pohjanmaalla myös asiakas- ja potilasturvallisuutta. Siksi jätin kesäkuussa kirjallisen kysymyksen siitä, miten oikeudet käytännössä toteutuvat ja mitä havaittujen ongelmien korjaamiseksi tehdään.
Nyt vastaukset ovat pöydällä. Muutama asia nousee erityisesti esiin:
- Kieliosaaminen pitää varmistaa käytännössä. Kaikkien hyvinvointialueelle siirtyneiden työntekijöiden kielitaito ei ole vastannut nykyisiä vaatimuksia. Jatkossa kieliosaamista aiotaan huomioida entistä vahvemmin myös työvuorosuunnittelussa – jotta oikeaa kieliosaamista on siellä, missä sitä tarvitaan.
- Kieltä pitää myös käyttää. Palautteissa on tullut esiin tilanteita, joissa toista kotimaista kieltä ei käytetä, vaikka työntekijällä on osoitettu kielitaito ja hänelle maksetaan kielilisää.
- Käännösten pitää toimia paremmin. Potilas voi pyytää potilastekstinsä käännettynä, mutta käännös toimitetaan tällä hetkellä kirjepostina eikä se päivity OmaKantaan. Hyvinvointialueella on jo kokeiltu tekoälyä reaaliaikaiseen tulkkaukseen sekä potilaskirjausten ja dokumenttien kääntämiseen, ja näiden ratkaisujen käyttöä aiotaan laajentaa.
- Palautteen antamista helpotetaan. Parhaillaan kehitetään mahdollisuutta antaa verkossa palaute suoraan oikeaan yksikköön ja tekstiviestipalautetta laajennetaan. Suullisen palautteen kirjaamisessa on vielä parannettavaa – toistuvat ongelmat pitää pystyä tunnistamaan.
Maakuntalehti Ilkka-Pohjalainen on uutisoinut useista kielellisiin oikeuksiin liittyvistä ongelmista ja viime viikolla myös kirjalliseen kysymykseeni saaduista vastauksista.
Hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen totesi kesäkuussa suoraan, että johtajien pitää puuttua kieliongelmiin ja vuosien jälkeen kyse voi olla myös asenteesta. Olen samaa mieltä: mahdollisuus oppia pitää tarjota, mutta kieltä pitää myös käyttää.
Palvelu omalla äidinkielellä sai asiakkailta vuonna 2025 erinomaisen arvosanan 4,73/5. Paljon tehdään siis oikein.
Mutta potilasturvallisuudessa yksittäistäkään kielestä johtuvaa riskiä ei pidä hyväksyä.
